Elämältä kaiken sain
Syksy on edennyt sysipimeään marraskuuhun. Aamulla pyöräilen hämärän rajamailla töihin, iltapäivällä poljen säkkipimeässä löytämään hiekkaisen lapsen päiväkodin pihalta. Päivällä valoa irtoaa lähinnä kelmeässä loisteputkessa. Työhuoneen ikkunasta aukeavan maiseman väriläiskän virkaa toimittaa tihkusateessa murjottavien havupuiden rivistö. Miksei marraskuulle ole kehitetty omaa jaksuhaleja jakelevaa valkopartaansa tai edes kunnon likööritäytesuklaalla ladattua luukkukalenteria?
Päätin alkusyksystä nostaa nuukailuprojektini uudelle tasolle. Mielessäni näin setelitukkujen tuuhentuvan syksyn mittaan sellaisiin mittoihin, jossa olisi miellyttävää hieman höllätä kukkaroa jouluvalmisteluiden ja -lahjojen alttarille. Alku olikin lupaava: pyöräilin työmatkat ja välttelin bussilippujen ostamista. Uusia työvaatteita en ostellut sen suureellisemmin, mitä nyt kuolasin näpsäköiden farkkujen perään netissä mutta tyhjensin orjallisesti ostoskorin aina ennen kassalle siirtymistä.
Sitten elämä iski väliin. Aloin sairastella mystisesti. Puolet viikoista olin kuumeessa, loput sinnittelin puolikuntoisena töissä. Soittelin vähän väliä terveysasemalle, jossa terveydenhoitaja yritti vakuutella kuumeiluni olevan aivan normaalia. Hakeuduin omatoimisesti tutkimuksiin privaattipuolelle, ja poissulkumielessä ravasin niin hammaslääkärin kuin gynekologin tarkasteltavana. Käynneistä kertyi muhkea lasku.
Koin kouriintuntuvasti sen, mikä yleisesti tiedetään. Sairastaminen on yksi yleisimmistä syistä talousvaikeuksiin joutumiselle. Tyypillisesti sairastamiseen liittyy lääkärikäynneistä tutkimuksista johtuvia maksuja, lääkekustannuksia, ansionmenetystä sekä mm. matkakustannuksia. Vaikka yksityisiä palveluita ei käyttäisi lainkaan, pelkistä julkisen terveydenhuollon maksuista kertyy tiheällä käyntitahdilla runsaasti ylimääräisiä kuluja. Mikäli julkinen terveydenhuolto ei kykene vastaamaan kansalaisen hoidon tarpeeseen, yksityisen puolen kuluihin saa uppoamaan pienen omaisuuden.
Nämä faktat tiedostaen kiristin vyötä entisestään, mutta kulujen äkillisesti lisääntyessä rahaa on vaikea taikoa tyhjästä (kokeile jos et usko!) Tiettyyn pisteeseen saakka kuluja voi karsia valitsemalla kaupassa halvinta pesuainetta ja vessapaperia, mutta varsinkaan lapsiperheessä ei perustapeita voi jättää ostamatta. Lapsen päivähoitomaksut ja muut kustannukset juoksevat entiseen malliin, vaikka vanhemman tulotaso notkahtaisi sairastelun vuoksi. Arjesta ilman rahaa tulee melkoista taidetta.
Pankkitilin tyhjentyessä uppouduin jälleen monenmoisten säästövinkkien maailmaan. Tietyssä pisteessä alkoi tuntua siltä, että kahlaan läpi uudestaan ja uudestaan samoja itsestäänselvyyksiä, kuten ""älä heitä ruokaa roskiin" tai "älä osta mitään turhaa". Olen kilpailuttanut netin ja puhelinliittymän, irtisanonut ajat sitten kuntosalijäsenyyden, tehnyt ruokaa pakkaseen ja tehnyt löytöjä nettikirppikseltä. Tuntuu, että olen jo kokeillut kaikki säästövinkit ilman, että niistä olisi juurikaan hyötyä.
Viimeisenä oljenkortenani kokeilen menojen kirjaamista erilliseen vihkoon sekä tarkkaakin tarkemman kuukausibudjetin tekemistä. Isoimmat menot olen budjetoinut ennenkin, mutta nyt kokeilin jakaa menot yksityiskohtaisempiin alalajeihin ja seurata tarkemmin budjetissa pysymistä pitkin kuukautta. Kaikki isommat hankkeet ovat toistaiseksi jäissä. Vaikka tili ammottaa tyhjyyttään, yritän oikaista suuntaa tinkimällä kaikista mahdollisista mieliteoista.
Ja mielitekoja, niitähän riittää. Ajattelin piristää itaria iltojani listaamalla kaikki ihanat asiat, joita ostaisin juuri nyt jos minulla olisi varaa:
1. Uusi ihana ulkoilupuku, joka sopisi myös pyöräilyyn
2. Pyöräilyyn sopivat kengänsuojukset sekä heijastava repunsuojus
3. Joku törkeän kallis naamarasva
4. Pinkki heijastinliivi
5. Ripsien taivutus ja kestovärjäys
6. Punaiset korkkarit
7. Kampaajakäynti
8. Kosmetologikäynti
9. Tanssitunti
Näitä odotellessa: leuka rintaan ja lotto vetämään. Ihanaa marraskuuta vaan kaikille.
Päätin alkusyksystä nostaa nuukailuprojektini uudelle tasolle. Mielessäni näin setelitukkujen tuuhentuvan syksyn mittaan sellaisiin mittoihin, jossa olisi miellyttävää hieman höllätä kukkaroa jouluvalmisteluiden ja -lahjojen alttarille. Alku olikin lupaava: pyöräilin työmatkat ja välttelin bussilippujen ostamista. Uusia työvaatteita en ostellut sen suureellisemmin, mitä nyt kuolasin näpsäköiden farkkujen perään netissä mutta tyhjensin orjallisesti ostoskorin aina ennen kassalle siirtymistä.
Sitten elämä iski väliin. Aloin sairastella mystisesti. Puolet viikoista olin kuumeessa, loput sinnittelin puolikuntoisena töissä. Soittelin vähän väliä terveysasemalle, jossa terveydenhoitaja yritti vakuutella kuumeiluni olevan aivan normaalia. Hakeuduin omatoimisesti tutkimuksiin privaattipuolelle, ja poissulkumielessä ravasin niin hammaslääkärin kuin gynekologin tarkasteltavana. Käynneistä kertyi muhkea lasku.
Koin kouriintuntuvasti sen, mikä yleisesti tiedetään. Sairastaminen on yksi yleisimmistä syistä talousvaikeuksiin joutumiselle. Tyypillisesti sairastamiseen liittyy lääkärikäynneistä tutkimuksista johtuvia maksuja, lääkekustannuksia, ansionmenetystä sekä mm. matkakustannuksia. Vaikka yksityisiä palveluita ei käyttäisi lainkaan, pelkistä julkisen terveydenhuollon maksuista kertyy tiheällä käyntitahdilla runsaasti ylimääräisiä kuluja. Mikäli julkinen terveydenhuolto ei kykene vastaamaan kansalaisen hoidon tarpeeseen, yksityisen puolen kuluihin saa uppoamaan pienen omaisuuden.
Nämä faktat tiedostaen kiristin vyötä entisestään, mutta kulujen äkillisesti lisääntyessä rahaa on vaikea taikoa tyhjästä (kokeile jos et usko!) Tiettyyn pisteeseen saakka kuluja voi karsia valitsemalla kaupassa halvinta pesuainetta ja vessapaperia, mutta varsinkaan lapsiperheessä ei perustapeita voi jättää ostamatta. Lapsen päivähoitomaksut ja muut kustannukset juoksevat entiseen malliin, vaikka vanhemman tulotaso notkahtaisi sairastelun vuoksi. Arjesta ilman rahaa tulee melkoista taidetta.
Pankkitilin tyhjentyessä uppouduin jälleen monenmoisten säästövinkkien maailmaan. Tietyssä pisteessä alkoi tuntua siltä, että kahlaan läpi uudestaan ja uudestaan samoja itsestäänselvyyksiä, kuten ""älä heitä ruokaa roskiin" tai "älä osta mitään turhaa". Olen kilpailuttanut netin ja puhelinliittymän, irtisanonut ajat sitten kuntosalijäsenyyden, tehnyt ruokaa pakkaseen ja tehnyt löytöjä nettikirppikseltä. Tuntuu, että olen jo kokeillut kaikki säästövinkit ilman, että niistä olisi juurikaan hyötyä.
Viimeisenä oljenkortenani kokeilen menojen kirjaamista erilliseen vihkoon sekä tarkkaakin tarkemman kuukausibudjetin tekemistä. Isoimmat menot olen budjetoinut ennenkin, mutta nyt kokeilin jakaa menot yksityiskohtaisempiin alalajeihin ja seurata tarkemmin budjetissa pysymistä pitkin kuukautta. Kaikki isommat hankkeet ovat toistaiseksi jäissä. Vaikka tili ammottaa tyhjyyttään, yritän oikaista suuntaa tinkimällä kaikista mahdollisista mieliteoista.
Ja mielitekoja, niitähän riittää. Ajattelin piristää itaria iltojani listaamalla kaikki ihanat asiat, joita ostaisin juuri nyt jos minulla olisi varaa:
1. Uusi ihana ulkoilupuku, joka sopisi myös pyöräilyyn
2. Pyöräilyyn sopivat kengänsuojukset sekä heijastava repunsuojus
3. Joku törkeän kallis naamarasva
4. Pinkki heijastinliivi
5. Ripsien taivutus ja kestovärjäys
6. Punaiset korkkarit
7. Kampaajakäynti
8. Kosmetologikäynti
9. Tanssitunti
Näitä odotellessa: leuka rintaan ja lotto vetämään. Ihanaa marraskuuta vaan kaikille.
Kommentit
Lähetä kommentti