Rahaa kuin roskaa?
Kuten edellä totesin, olen syynännyt rahankäyttöäni juhannuspyhien ratoksi. Seuraavaksi kerron, miksi on tärkeää tarkkailla rahankäyttöään jatkuvasti ja olla itselleen rehellinen.
Olen mielestäni tosissani yrittänyt vähentää turhaa kulutusta kuluneena vuonna. Kuitenkin kuluneen vuosipuolikkaan analyysi paljastaa jotain aivan muuta. Olen tuhlannut kuin apina!
Esimerkiksi otin vuoden alusta tilitapahtumat alaotsikolla "harrastukset ja vapaa-aika". Tähän kategoriaan kuuluvat salimaksut, lehtitilaukset, Veikkaus-pelit, kirjakauppaostokset sekä kahvila- ja ravintolakäynnit. Näihin todella "tarpeellisiin" huvituksiin olen 6kk aikana upottanut 1480 euroa.
Kyllä. Että se siitä "nuukailusta", tekisi mieleni sanoa.
Mutta toisaalta: en olisi Nuuka mutsi, ellen heti ryhtyisi toimeen huomatessani budjettini vuotavan pahemman kerran. Ryhdyin välittömästi toimeen: peruin minulle todella rakkaan Hesarin viikonlopputilauksen ja päätin tyytyä jatkossa pelkkään digilehteen (kyllä, aion jatkossakin maksaa ammattimaisesta journalismista jossain muodossa, mutta kukkarolleni paremmin sopivia summia). Harkintaan menee myös Suomen Kuvalehden tilaus, mutta sen suhteen en ole pystynyt vielä päättämään mitään lopullista.
Kirjakauppaan asetan loppuvuodeksi porttikiellon omien kirjojen suhteen, koska löydän dekkarini mainiosti myös kirjastosta. Lapsen kirjoissa olen valmis hieman joustamaan, ainakin näin aleaikana.
Vaatekaappia siivotessani havaitsin vahvasti sen, että alelaareille ei tarvitse mennä tänä kesänä ollenkaan. Kaikki tarvittava roikkuu jo moninkertaisesti vaatekaapissani käyttövalmiina.
Salikortin tiimoilta olen tehnyt vertailua ja aion tehdä päätöksiä nukuttuani parin yön yli. On nimittäin totta, että liikun nyt pääasiassa hyötyliikkuen, mutta toisaalta pari pilatestuntia kuukaudessa jo kuittaa kohtuuhintaisen salimaksun. Lisäksi istuen työtä tekevänä ehdottomasti kaipaan liikuntaa pysyäkseni terveenä. Joten salimaksu saattaa säästyä vielä leikkurilta. Sen sijaan voisin vakavasti edistää ilmaisten tanssituntien pitämistä naapurustossa. Lisäksi haluaisin käydä kahvakuulaohjaajan koulutuksen voidakseni pitää naapurustossa ilmaista kahvakuulaa esim. taloyhtiön pihalla.
Eipä tässä muuta kuin peili käteen ja jatkamaan kadonneiden eurojen mysteeriä...
Olen mielestäni tosissani yrittänyt vähentää turhaa kulutusta kuluneena vuonna. Kuitenkin kuluneen vuosipuolikkaan analyysi paljastaa jotain aivan muuta. Olen tuhlannut kuin apina!
Esimerkiksi otin vuoden alusta tilitapahtumat alaotsikolla "harrastukset ja vapaa-aika". Tähän kategoriaan kuuluvat salimaksut, lehtitilaukset, Veikkaus-pelit, kirjakauppaostokset sekä kahvila- ja ravintolakäynnit. Näihin todella "tarpeellisiin" huvituksiin olen 6kk aikana upottanut 1480 euroa.
Kyllä. Että se siitä "nuukailusta", tekisi mieleni sanoa.
Mutta toisaalta: en olisi Nuuka mutsi, ellen heti ryhtyisi toimeen huomatessani budjettini vuotavan pahemman kerran. Ryhdyin välittömästi toimeen: peruin minulle todella rakkaan Hesarin viikonlopputilauksen ja päätin tyytyä jatkossa pelkkään digilehteen (kyllä, aion jatkossakin maksaa ammattimaisesta journalismista jossain muodossa, mutta kukkarolleni paremmin sopivia summia). Harkintaan menee myös Suomen Kuvalehden tilaus, mutta sen suhteen en ole pystynyt vielä päättämään mitään lopullista.
Kirjakauppaan asetan loppuvuodeksi porttikiellon omien kirjojen suhteen, koska löydän dekkarini mainiosti myös kirjastosta. Lapsen kirjoissa olen valmis hieman joustamaan, ainakin näin aleaikana.
Vaatekaappia siivotessani havaitsin vahvasti sen, että alelaareille ei tarvitse mennä tänä kesänä ollenkaan. Kaikki tarvittava roikkuu jo moninkertaisesti vaatekaapissani käyttövalmiina.
Salikortin tiimoilta olen tehnyt vertailua ja aion tehdä päätöksiä nukuttuani parin yön yli. On nimittäin totta, että liikun nyt pääasiassa hyötyliikkuen, mutta toisaalta pari pilatestuntia kuukaudessa jo kuittaa kohtuuhintaisen salimaksun. Lisäksi istuen työtä tekevänä ehdottomasti kaipaan liikuntaa pysyäkseni terveenä. Joten salimaksu saattaa säästyä vielä leikkurilta. Sen sijaan voisin vakavasti edistää ilmaisten tanssituntien pitämistä naapurustossa. Lisäksi haluaisin käydä kahvakuulaohjaajan koulutuksen voidakseni pitää naapurustossa ilmaista kahvakuulaa esim. taloyhtiön pihalla.
Eipä tässä muuta kuin peili käteen ja jatkamaan kadonneiden eurojen mysteeriä...
Kommentit
Lähetä kommentti